Talopaketti

Rakentamisen koukeroihin turhautuneet amatöörit myivät tontin ja ostivat mökin. Nyt saa niittää ja nikkaroida.

sunnuntaina, syyskuuta 03, 2006

Kariston puutalot nousevat jo

Ennen kuin löysimme maaseututonttimme katsastimme Lahteen nousevaa Kariston aluetta, josta Hesari tänään kirjoittaa näyttävästi. Oikoradan avajaiset ilmeisesti saavat muutkin Lahti-aiheiset asiat uutiskynnyksen yli. Noh, uusien, varsinaista pääkaupunkiseutua edullisempien asuinalueiden löytäminen on varmaan Hesarille miltei poliittinen agenda, joka limittyy mukavasti Sipoo-ekspansion uutisointiin ja muihin aluepoliittisiin kysymyksiin.

Karisto on Lahden kaupungilta hyvä veto. Kun oikoratapäätös oli tehty, asiasta täytyi ottaa kaikki hyöty irti. Niinpä luonnon helmaan mutta kuitenkin keskustan lähelle kaavoitettiin puutaloalue, jonne saa rakentaa uusvanhoja puutaloja. Keskiluokkaiset lapsiperheet haluavat laadukkaan, tilavan, uutta ja vanhaa yhdistävän kodin alueelta, joka ei ole liian kallis mutta on riittävän tyylikäs juuri heille. Karistossa on jännittäviä yksityiskohtia, joita varmaan monessa pääkaupunkilaisessa kodissa on ihasteltu Karisto-esitteen aikoinaan ilmestyttyä. Kanava-alue, jonka keskellä on saari. Pitkospuut järvenrantaan. Valaistut lenkkipolut. Ja kaikki julkisivut puuta.

Karisto onkin täsmäisku sellaiseen kohderyhmään, jota Lahden kaltainen 1990-luvun taantumaan juuttunut ruostevyöhykkeen kaupunki tarvitsee veronmaksajiksi ja kaupungin demografista ilmettä uudistamaan. Ruostevyöhyke viittaa niihin eteläsuomalaisiin kaupunkeihin, joilla meni hyvin teräs- ja puuteollisuuden kukoistuksen aikoihin mutta jotka eivät ole saaneet otetta IT-menestyksestä. Lahtea vaivaa sekin, että akateemisiin opintoihin ryhtyvät häipyvät yliopistokaupunkeihin eivätkä palaa. Krhmm. Kuulun itse juuri tuohon ryhmään...

Karisto ei kuitenkaan ollut meidän valintamme. Ensinnäkin, Lahdessa ei ole meille sopivia töitä. Emme tosin ole hakeneetkaan ;-) Toisekseen, rakentamiseen olisi uponnut aika kasa rahaa, joten olisimme joutuneet muuttamaan vuokralle rakentamisajaksi saadaksemme nykykotiin sidotut varat käyttöön. Kolmanneksi, jatkuva oleskelu luonnonläheisessä lähiössä on sittenkin liikaa - viikonloppujen ja lomien maalla viettäminen sopii meille paremmin. Kyllä henkisen hapenpuutteen sattuessa on hetimiten päästävä Akateemiseen kirjakauppaan.