Talopaketti

Rakentamisen koukeroihin turhautuneet amatöörit myivät tontin ja ostivat mökin. Nyt saa niittää ja nikkaroida.

sunnuntaina, huhtikuuta 30, 2006

Saunakulttuurin ystävä

Veljeni on innokas saunoja. Hänen mökillään sauna on lämpimänä tunteja, ja ryhmä äijiä istuu vuoroin lauteilla, vuoroin saunan portailla kälättämässä.

Ei olekaan ihme, että broidi on jo useammin kuin kerran tiedustellut valitsemaamme kiuastyyppiä, ehdottanut saunan irrottamista päärakennuksesta erilliseksi pytingiksi ja tiedustellut, näkeekö naapurista suoraan saunalle. Hänen saunomistapansa ovat ilmeisesti sen verran ekspansiivisia, että sama meno tullee jatkumaan meidänkin tontillamme.

Ainakin on vieraita luvassa!

lauantaina, huhtikuuta 29, 2006

Mikä se nyt onkaan

Tähän asti en ole osannut päättää, puhunko talosta vai mökistä. Mökki on liian pieni termi. Ei upouusi hirsirakennus voi olla mökki (paitsi jos se on alle 20 m2). Mökki tarkoittaa mielestäni yli 20 vuotta vanhaa pienehköä rakennusta, jonne on viety vanha jääkaappi ja jonka keittiö on liian pieni mielekkääseen kokkailuun.

Ehkä kakkoskoti on hyvä termi, tarpeeksi lyhyt mutta myös riittävän kuvaileva. Tai ehkä pitäisi sanoa vain rakennus, niin ei ota kantaa tyyliin eikä kokoon. Sitten kun se on valmis, voi päättää, mikä se on.

Ei kuitenkaan maaseuturesidenssi :-) Emme ole Hyacinth Bucketin linjoilla.

Vasara ja nauloja

Posti toi Mökki 2006 -lehden. Ilmeisesti siksi, että mies rekisteröityi Rakentaja.fi-sivuille. Tuntuu, että luettavaa on vaikka kuinka. Työkaverin lainaamat pienrakentajakansiotkin ovat vielä avaamatta.

Toisaalta tuntuu, ettei tarvitse lukea mitään. Sen kuin hankkii hyvämaineisen mestarin ja vastaa tämän kysymyksiin.

Noh, ehkä jokin välimuoto näistä kahdesta. Perustermit ja prosessi kuntoon, sitten vain esteettisten valintojen äärelle eli sisustuslehtiä selaamaan. Ammattilaiset saavat hoitaa perustukset, rungon pystytyksen, katon, ikkunat, LVI-puolen... Sukulaiset tekevät sähköt, ja joku timpuri otetaan avuksi sisätöihin.

Tältä tuntuu nyt. Huomenna saattaa jo olla toisin. Mies nimittäin on yhä kiinnostuneempi tekemään itse mahdollisimman paljon. Ostan sille joululahjaksi vasaran, sahan ja nauloja :-)

perjantaina, huhtikuuta 28, 2006

Modernin jälijillä

Eilen sitä sitten katseltiin talomalleja. Olimme Honkan keskustan konttorissa tutustumassa tarjontaan. Myyjä pääsi nopeasti sen jäljille, mitä haemme. Viimeinen esiteltävä ratkaisu olikin sitten niin herkullinen, ettemme muistaneet edes kysyä, millaisella summalla kyseisen paketin hinta alkaa.

No, ei asialla niin kiire olekaan. Nyt on nimittäin ensin tiedusteltava rakennuskuntamme rakennustarkastajan kanta pariin kysymykseen. Toki olemme saaneet aluetta koskevan kaavan ohjeet (kattoon 30 asteen kulma ja materiaaliksi huopa, ei valkeita nurkkia, tumma sävy, jne), mutta täytyy varmistaa pari seikkaa. Tarkastajan suhde moderniin arkkitehtuuriin tulee ratkaisemaan paljon...

Aiomme myös käydä kilpailevan valmistajan luona. Heillä on nimittäin sellainen talomalli, jota ei ehkä tarvitsisi muuttaa lainkaan. Se miellyttäisi sellaisenaan. Sehän laskisi kustannuksia.

Joka tapauksessa olemme kallistumassa suhteellisen moderneihin esteettisiin ratkaisuihin. Mummonmökit ovat ihan kivoja nekin, mutta kun tehdään uutta, niin tehdään sitten todella uutta...

keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006

Projektilokerikko

Huomenna on ensimmäinen talovalmistajatapaaminen. Mielenkiinnolla odotamme. Tämä on se aktiivinen firma, jolta odotamme paljon.

Toisaalta yritän itse sulkea rakentamisprojektin pois mielestä suurimmaksi osaksi aikaa, jotta voin keskittyä töihin ja muuhun elämään. Nostan asian esiin sitten, kun huominen tapaaminen alkaa.

Tämä on hyvä kikka töissäkin. Kun on monta projektia yhtä aikaa menossa, osa asioista - olivat ne sitten kuinka kesken tahansa - täytyy siirtää syrjään. Saadakseen jotain aikaiseksi on keskityttävä yhteen tehtävään kerrallaan. Kyseessä on mielikuvaharjoitus: kuvittelen monilokeroisen lipaston, jonka yhteen vetolaatikkoon pudotan rakentamisasian.

Jos en voi hetkenä x edistää taloasiaa, en sitten ajattele sitä lainkaan. Saatan jopa unohtaa koko tontin olemassaolon. Se onkin sitten kiva yllätys, kun muistaa olevansa maanomistaja!

tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

Palvelua

Reilu viikko sitten otimme yhteyttä kahteen talopakettivalmistajaan webbityökalun kautta. Viesti molemmille oli kuta kuinkin sama - "haluamme rakentaa, myykää meille jotain". Toisen yrityksen myyntiedustaja otti yhteyttä heti seuraavana aamuna, toisesta ei ole kuulunut vieläkään mitään.

Ehkä webbi ei toiminut niin kuin pitää, tai sitten heillä on tarpeeksi asiakkaita. Käsityksemme kyseisistä firmoista on kuitenkin muuttunut merkittävästi.

sunnuntaina, huhtikuuta 23, 2006

Talo vai mökki?

Olemme toistaiseksi katselleet enimmäkseen loma-asuntoesitteitä, mutta pysyvän asunnon kriteerit täyttävä rakennus väikkyy mielessä. Suurin syy rakentaa "vain" mökki ovat kustannukset. Jos miltei samalla rahalla saa talon, niin mikä ettei.

Olemme jo kutsuneet kummipoikani (yksi niistä kolmesta) ja äitinsä mökillemme joka kesä viikon lomalle, joten joku rakennus sinne on ensi kesäksi saatava.

lauantaina, huhtikuuta 22, 2006

Maalämpö kiinnostaa

Nyt kannattaisi päättää, luemmeko molemmat kaiken mahdollisen vai erikoistummeko osa-alueisiin. Mies kahlasi eilen webistä muun muassa maalämpöjärjestelmien perustietoja (tosin browserin historialista kertoo myös voimakkaasta autoinnostuksesta...).

Tämän päiväisellä kävelylenkillä aika hujahti hetkessä, kun sain perustiedot erilaisista lämmitysjärjestelmistä. Asuin lapsuuteni omakotitalossa, joten tiedän jo jotain, mutta kaikenlaista tässä kyllä oppii. Tiesittekö, että maalämpösysteemin voi upottaa myös vesistöön? Se voi siis olla vesilämpöjärjestelmä :-)

Systeemi vaatii kyllä aikamoisen alkuinvestoinnin. Täytyy tehdä elinkaarianalyysi. Maalämpöhän on edullinen ajan kanssa.

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

Nimet papereissa


Kaupantekotilaisuus oli mutkaton, vaikka papereita paljon pyöriteltiinkin, kun kaikki oli kolmena kappaleena. Kunnanisä lahjoitti avaimenperän, kynän ja informaatiopaketin kunnan palveluista.

Kunnanvirastolla kertoivat, että monet tuoreet maanomistajat ovat rynnänneet rakentamaan heti. Paikkakunnan rakennusalan firmat ovatkin täystyöllistettyjä tänä vuonna. Saimme kuitenkin hyväksi havaitun maansiirtofirman yhteystiedot, jos talonpaikkaa jo aletaan tasoitella.

Kunnan teknisen palvelun henkilökunnalla oli vinkkejä talon sijoituskohdastakin - "tuohon laitaan ja noin päin"! Asiaa voi itsekin selvittää istumalla muutamana päivänä tontilla auringon kulkua seuraten, sanoi tekninen tuki. Mikä ettei. Eväät ja retkituolit mukaan.

Kaupan jälkeen tarttui kännykkään kymmeniä kuvia. Ohessa yksi.

keskiviikkona, huhtikuuta 19, 2006

Mikä ratkaisi kaupan?

Suhtauduin tonttiimme alunperin epäluuloisesti. Ne muut talot ovat niin lähellä, eikä maalauksellisia peltomaisemia ole katseltavaksi. Läheinen järvi on yksi Suomen kylmimpiä, eikä ole edes omaa rantaa. Mitä siellä muka tehtäisiin? Melkein kuin tavanomaiselle omakotialueelle johonkin lähiöön menisi. Paitsi että tämä lähiö on aikamoisen ajomatkan päässä...

Kun seisoimme alueella pari viikkoa sitten, katselin valtavan kaunista järvimaisemaa pikkusaarineen ja jylhine horisontteineen, ja kuuntelin korkeiden kuusten suhinaa. Maagisen metsänkuiskeen ylle kohosi jokin muukin ääni - jokin lintu, jota en ollut koskaan aiemmin tavannut. Näytti ensin varikselta. Korppi lensi ylitsemme.

Mikä vanhaa kansaa kauhistutti, se meitä ihastutti. Lähistön pyöröhirsiset mökit tuntuivat jo paljon sympaattisemmilta.

tiistaina, huhtikuuta 18, 2006

Maanomistajia - melkein

Teimme viikko sitten tarjouksen tontista. Torstaina tehdään kaupat. Sitten olemme maanomistajia. Jiihaa!

Plänttimme sijaitsee reilun kahden tunnin päässä Helsingistä. Siinä ei ole rantaa, mutta vesi näkyy. Kenellä on varaa rantoihin??? Muutama puuhan siinä on välissä ja pari taloakin itse asiassa, mutta järven läsnäolon voi aistia. Varsinkin kesällä. Talvella se näyttää jättimäiseltä pellolta.

Olemme järkyttäneet sukulaisiamme kertomalla, ettemme itse asiassa ole nähneet tonttiamme kuin lumen peittämänä. Mutta myyjä on luotettava. Jos siellä nyt joitain kiviä on, niin siirretään sitten.

Itseämme järkytimme huomaamalla, mitä rakentaminen maksaa: 50% enemmän kuin olimme ajatelleet. Emme tietenkään olleet kysyneet huvilapakettien valmistajilta, mitä sellaiset 100 neliötä mahtavat kustantaa. Aika paljon, oli vastaus, nyt kun sitten kysyimme. Rakennusoikeutta on 110 neliötä, josta emme paljon aio mennä pienempään.

No, säästetään. Ehkä emme sittenkään hanki pytinkiä avaimet käteen -periaatteella. Emmekä rakenna mitään tänä vuonna. Tänä vuonna selataan ja suunnitellaan. Ja blogataan.