Rantaa saattaisi ollakin

Sain viestin rannattoman tontin myyjältä. Hän oli selvittänyt mahdollisuutta ostaa ranta. Koska yhteisten maiden omistajia on niin paljon, on vaikeaa saada kaikkia kiinni ja allekirjoittamaan kauppa. Yleinen käytäntö heidän kunnassaan kuulemma onkin jättää nämä täyttömaat huomiotta ja rauhaan. Täyttömaita kun on muillakin.

Emme missään tapauksessa ota tällaista riskiä. Isäni tietämän mukaan Lahden seudulla käräjöidään vesijättömaista. Jossain vaiheessa onkin tullut ongelmia siitä, että mökkiläinen käyttää rantaa, jota ei omista. Siivusta on pyydetty kiskurimaisia hintoja, kun mökkiläinen on sitten yrittänyt ostaa rantaa. Voitte vain kuvitella.

Myyjä selvittää nyt asiaa edelleen, lieneekö jopa etsimässä myyjiä käsiinsä.

Huono uutinen on se, ettei tontinostajasta ole kuulunut. Saattaa tosin olla minun asiani nyt soittaa vuorostani.

Suunnanmuutoksia

Olemme olleet hieman salamyhkäisiä viime aikoina. Olemme nimittäin hieman viilanneet suunnitelmiamme omassa rauhassamme (ja muutaman ystävän kanssa).

Koska mökkiprojektin kulut ovat korkeat eikä hyvää projektinvetäjää tunnu löytyvän, teimme sunnuntaina tutkimusretken tonttimme lähistössä myytäville mökeille. Niistä monet ovat samanhintaisia kuin kokonaisbudjettimme, ainakin hyvin tingittyinä. Yhtä hyvin voisimme siis myydä tontin ja ostaa valmiin mökin. Pääsisimme luonnon helmaan jo tänä kesänä.

Mökit eivät aivan vastanneet odotuksiamme. Kaksi uutta mökkiä oli hutaistu kasaan. Pintamateriaalit olivat kivannäköisiä, mutta kyllä se hieman epäilyttää, kun lattialaminaatti notkuu jalan alla. Harva koolaus? Rakennustapa on saatettu dokumentoida, mutta kumma kyllä kyseisiä tietoja ei saatu myyntitilaisuuteen. Rakentaja ei yksinkertaisesti ollut lähettänyt niitä kiinteistönvälittäjälle. Hmm.

Tutustuimme myös yhteen vanhaan mökkiin, mutta siinäpä ilmeni toisenlaisia ongelmia. Ilmoituksessa mainostettu kymmenien metrien rantaviiva kun ei sittenkään ollut omaa. Rantaa oli jatkettu täyttömaalla, ja vesialuehan on yhteisomistuksessa. Näin ollen kyläläiset saisivat siis milloin tahansa tulla grillaamaan mökin ja järven väliselle alueelle, joka on yhteismaata. Itse mökki oli mitä viehättävin. Harmin paikka siis.

Tarjonta on aika heikkoa, ja sekin on varovainen ilmaisu. Kysyntää sen sijaan on - tontillemme löytyi toissaviikolla innokas ostaja puolessa tunnissa. Jatkan keskusteluja hänen kanssaan samalla, kun pidämme silmällä mökkitarjontaa. Eli veitsenterällä ollaan. Kumpaan suuntaan kallistutaan, sen näette lähiviikkoina.

Arvoitus

Kunpa tulisi jo sunnuntai!

Kerettiläinen ratkaisu

Nyt on projektia avittamassa uudenlainen ajatus. Otan huomenna selvää, mitä tälle uudelle idealle voi tehdä. Raportoin, kun tiedot ovat kasassa. Hihhii.

Toivotonta

Tekisi mieli ostaa siirtolapuutarhamökki Hertsikasta ja jättää maaseutu muille.

Huolestuttavaa

Emme ole tehneet projektille mitään. Olen jo ajatellutkin siirtää hanketta. Tämä tuli mieleen työmatkalla, jolla olin neljä päivää. Yritin kyllä sielläkin puhelimitse selvittää asioita. Emme kuitenkaan saaneet projektinvetäjäehdokasta innostumaan. Taas on tarjolla uusi numero ja uusi ehdokas, joka tietenkään itse ei vielä tiedä, että kohta hänen puhelimensa soi.

Keittiöesitteitä ja uusia puhelinnumeroita

Valitin tänään jumittunutta tilannetta rakennusalan ystävälle. Hän pahoitteli, ettei itse voi hankalan työtilanteensa takia ryhtyä projektinvetäjäksi tai tarjoustentarkistajaksi meille. Hän osaisi homman, muttei yksinkertaisesti ehdi. Mutta - häneltäpä löytyi puhelinnumero! On päteviä ihmisiä, jotka tekevät pelkkää rakennusprojektinvetoa työkseen, siis irrallaan talopaketista tai itse urakoinnista.

Saatamme saada asioiden uutta potkua, jos joku sparraisi meitä. Lukisi tarjoukset, tarkistaisi kaiken tarpeellisen sovituksi, järjestäisi ajatuksiamme, laittaisi tuulemaan. Luulen, etteivät esimerkiksi materiaalivalinnat ole iso ongelma. Mutta alan toimintalogiikan ymmärtäminen on. Yleistä projektineuvontaa tarvitaan.

Kotimatkalla käväisin Puustellin myymälässä hakemassa esitteitä. Keittiöhaaveet ovat oleellinen tekijä tässä projektissa. Meidän huvilalla tehdään nimenomaan ruokaa. Keittiön on oltava toimiva ja ajattoman tyylikäs. Esimerkiksi makuuhuoneiden kalustus on toissijainen - niihin viedään vanhoja huonekaluja - mutta keittiö! Siitä tulee kiva.

Aika lentää

Kaameaa, miten aika kuluu. Päivätyö imee energiat, enkä jaksa illalla syventyä miehen tekemiin kokonaisbudjetteihin. Miten ihmeessä saamme pidettyä projektin kasassa, jos emme edes nyt ehdi paneutumaan asiaan? Vieläkö voisi perua hankkeen menettämättä kasvojaan? (No ei.)

Puukiuas ja kesäilta

En vieläkään ole saanut kirjoitettua vastausta talomyyjälle. Aion pyytää tarkennuksia puolivalmiin talon tarjoukseen. Haluamme muun muassa saunarakennukseen muurin ja piipun, koska haluamme puukiukaan. (Hmmm... Jos ehdin kirjoittaa tänne, miksen ehtisi kirjoittaa heille? Ehkä täytyy pyytää myyjä lukemaan blogia :-).

Ensin olimme valumassa standardiratkaisun kannalle: sähkökiuas on vaivaton, koska se lämpiää itsekseen. Mutta sitten muistimme, miltä puukiukaan tulinen pöhinä kuulostaa hiljaisessa kesäillassa. Emme voi valita napsuvaa sähkökiuasta tuon mielikuvan jälkeen.

Saimmekin juuri kutsun mennä saunomaan eräälle mökille, täytyy selata almanakkaa kesäkuun kohdalta. Heinäkuun viikonloput ovat melkein jo menneet.